ESITTELY KOIRA - JA HEVOSHARRASTUKSESTA

Olen Kaija Hagman ja aviomieheni sekä vanhempani olemme kaikki japsi-ihmisiä. Japaninpystykorvat ovat tulleet sydämeeni jo 1983 ,jolloin serkulleni tuli uros japsi. Ensimmäinen oma japaninpystykorva tuli meille 1988 , joka oli uros C.I.B FI EE DK MVA EUV-91 White Paw`s Tatum "Tatu tai Aatu". Meillä ei ollut tarkoitus käydä näyttelyissä ,mutta kasvattajalle lupasimme käydä muutamssa. Aatu olikin aikansa voittoisampia japaninpystykorvia.Siitä tulikin kasvatustyöni kantauros.Vaikka minusta ei pitänyt koskaan tulla kasvattajaa ,koska olen aina pitänyt ulkoisesti enemmän uroksista,mutta toisin kävi.Ensimmäinen pentue syntyi 1997 ensimmäisen kasvattini oli Aida-Amhara , joka eli pitkän elämän meillä 2013 saakka. Se olikin viimeinen White Paw`s Tatumin jälkeläinen. Menestynein Aidan jälkeläinen on C.I.B FI NO RU MVA HEVW-12 Chizuga, joka on Ejimechanin emä. Kantanarttuni oli Fuji-San Noriko ,joka oli Satu Taskiselta Kennel Fuji-san.Häneltä olen vuosikymmenet saanut valtavasti tietoa ja alkuvuosina opastusta kaikkeen mahdolliseen. Vaikka me olemme käyneet näyttelyissä melko paljon ,niin emme vaadi kasvateiltamme sitä.Tärkeintä on että riittää koiralle aikaa ja pitää koirasta hyvää huolta arjessa.

ESITTELY HEVOSHARRASTUSESTA

kuvassa :olen 9 vuotias Tanskalisen Risteytysponi FAKIRin selässä

Hevoset ovat olleet kiinnostusen kohteena siitä lähtien, kun olen oppinut puhumaan. Äitini kertoi että ensimmäinen sana on ollut koni , koska isä on puhunut hevosesta nimellä konimus kaakkimus eli hevonen.Meillä ei ole koskaan ollut hevosta ,mutta naapurissa 400m päässä oli parhaimmillaan 10 ravihevosta. Joten siellä tuli tutustuttua hevosiin ja tallitöihin 1970-1980 luvulla.

Ratsastuksen alkeita olen aloitellut 1980. Tuolloin luokkakaverini, sai 5-vuotiaan peruskoulutetun Islanninhevosruunan kotiinsa omakotitalon pihaan .Silloin Islanninhevoset olivat harvinaisuus ja se että yleensä sai oman hevosen. Luokkakaverini sai issikan ,vaikka ei ollut ratsastanut lainkaan,eikä ollut muutakaan hevoskokemusta.Niin sitä vaan ennen mentiin maalaijärjellä.

Alavudelle perustettiin ensimmäinen Ratsastuskoulu 1986 ,jossa tuli käytyä vakiotunneilla. Sitten 1989 oikeastaan tapahtui suuri käännös hevosharrastusessa ja harppaus kaikessa,Alavuden Ratsastuskoulu perustettiin 1989.Menin kouluratsatustuomari Tarja Huttuselle töihin hevostenhoitajaksi.Silloin en vielä oikein ymmärtänyt 18 vuotiaana, millaisen kokemuksen tulisin vuosien saatossa saamaan.Kymmenen vuotta olin jokisen leirikesän tekemässä ruuat ja välillä pidin tuntejakin sekä kaikkea mahdollista hevosiin liittyvää.Tarjan äityislomat(Hillevi ja Verneri) pidin ratsastustunnit. Tarjan kautta tulin näkemään erinlaisia hevosia , joita kävimme ostamassa ja etsimässä muille. Samalla myös tutustuin hevosmaailman ihmisiin . Tarja tuli kerran hevosen kanssa tallin pihaan ,kun oli käynyt Helsingissä. Totesi osti tällaisen hevosen tulomatkalla-oli niin sulle sopivan näköinen hevonen.Tuntikäyttöönhän se tuli ,mutta iso saksalainen tamma Darina oli sitten mun vakioratsuna aika pitkään. Meistä tulikin oikeasti elinikäiset ystävät , kunnes Tarja menehtyi syöpään 2012.

Hevoseni on taas ollut Ähtärissä Crista Mäkelän tallilla.Cristan kanssa meillä on yhteistä historiaa koirienkin taholta ,koska hänen ensimmäinen Japaninpystykorva oli minun ensimmäisen koirani jälkeläinen. Crista oli Alavuden Ratsastuskoulun Tallimestarina seitsemän vuotta.Nyt Cristalla on minulta Japaninpystykorva Fayda.